Onith-lentue

Star Wars Fanon Wikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Wiki.png

Onith-lentue on Star Wars Fanon Wikin yhteisöprojekti, jota kaikki käyttäjät saavat muokata ja parantaa omalla fanonillaan. Projektin aloittajalla on ylin sananvalta siihen, mitä projektiin lopulta hyväksytään. Tämän projektin on aloittanut Dionne Jinn

[+/–]

Onith-lentue oli palkkasotilaista koostunut tähtihävittäjälentue, joka toimi useiden eri hallitusten ja ryhmittymien palveluksessa kloonisotien alusta aina Uuden tasavallan ajoille asti, kunnes lentueesta tuli niin suosittu, että se päätti laajentaa toimintaansa ja muuttua Onith-laivueeksi. Alun perin Onith-lentueeseen kuului kaksitoista pilottia, ja se suoritti pitkälti oman käden oikeutta harjoittaneita tekoja, kunnes se vuonna 0 jYt liittoutui Kapinaliiton kanssa, ja siitä tuli tärkeä osa kapinallisten laivastoa. Lentueen nimi oli valittu Aurebesh-kirjaimiston kirjaimesta "onith".

Jäsenet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

22 eYt-18 eYt[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Palkkasotilaslentue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Onith-lentueen perusti kaksi entistä palkkionmetsästäjää, Arran Sordro ja Hasko Ghunia, vuonna 23 eYt. Kumpikin heistä oli taitavia taistelulentäjiä, ja he päättivät alkaa tehdä rahaa tavalla, minkä he osasivat parhaiten, eli pilotintaidoillaan. He kokosivat kokoon kymmenen muuta samanhenkistä pilottia, ja aloittivat aktiivisen toiminnan vuoteen 22 eYt mennessä.

Neljän vuoden ajan Onith-lentueen voittokulku oli murskaavaa, ja he kukistivat kaikki vihollisensa ilman omia tappioita. Kutienkin vuonna 18 eYt Onith-lentue osallistui Malastaren taisteluun, jossa se kärsi vakavia menetyksiä. Lentue toimi sen jälkeen Malastarella olleesta tukikohdasta käsin vuoteen 11 eYt asti.[1]

Vuonna 11 eYt Kuolemanvahti iski takaisin ja otti takaisin Malastaren.[2][3] Onith-lentueen menetykset olivat valtavat, ja he joutuivat pakenemaan ulkokehälle.[4]

Lentueen johtaja, Arran Sordo, jäi yksin Onith yhdeksän kanssa koettuaan murskaavan tappion Kuolemanvahdin joukkoja vastaan. Kuitenkaan kaksikko ei suostunut luovuttamaan, ja he alkoivat suunnitella vastaiskua. He kokosivat jälleen uuden ryhmän pilotteja, ja Onith-lentue oli jälleen taisteluvalmiudessa vuoteen 6 eYt mennessä. He uusivat kalustoaan, ja päättivät varastaa silloin vallassa olleelta Imperiumilta uusia Delta-luokan raskaita tähtihävittäjiä, ja värväsivät jälleen uutta väkeä, sillä raskaat tähtihävittäjät tarvitsivat myös ampujan. Lentueeseen kuului tällöin 12 pilottia ja 16 ampujaa. Imperiumi ei tykästynyt Onith-lentueen toimintaan, joten se julisti lentueen toiminnan laittomaksi. Lentueen johtaja Sordro ei varoituksia kuunnellut, vaan jatkoi toimintaa muiden pilottien hyväksynnällä.

Kapinallisten hävittäjälentue[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uuden kalustonsa ja useissa pienissä kahakoissa tulleen taistelukokemuksen turvin Onith-lentue alkoi suunnitella kostoa arkkivihollistaan vastaan. Vuoteen 0 jYt mennessä lentue oli valmis maksamaan Kuolemanvahdille kokemansa menetykset, ja he käynnistivät hyökkäyksen kohti Malastaren tukikohtaa, jonka he olivat vuosikymmentä aiemmin vihollisilleen menettäneet. Kävi kuitenkin ilmi, että Imperiumin joukot olivat hyökänneet ensin, ja ottaneet koko Malastaren valtaansa. Keisarilliset joukot lähettivät parvittain TIE-hävittäjiä tunkeilijoiden perään, ja vaikka lentue onnistuikin tuhoamaan kymmeniä viholliskoneita, kaksi pilottia, mukaan lukien Onith-johtaja Arran Sordro, menetti henkensä taistelussa. Johtajan kuoltua jäljelle jääneet pilotit pakenivat hyperavaruuteen.

Sordron kuoltua keisarillisten käsissä Onith-lentue alkoi epäillä arvojaan. Lentueelle valittiin uusi johtaja, Cristopher Coles, joka yhdessä ampujansa ja tyttärensä Elena Colesin kanssa oli kerännyt jo toistasataa tappoa. Uuden johtajan alaisuudessa Onith-lentue muutti arvomaailmaansa ratkaisevasti: harmittomaksi tehtyyn Kuolemanvahtiin keskittymisen sijaan kaikki huomio kiinnitettiin Imperiumiin, joka oli puuttunut heidän bisneksiinsä viimeisen kerran tappaessaan Sordron. Coles päätti liittoutua Kapinaliiton kanssa, ja näin Onith-lentue muuttui pienestä ryhmästä lainsuojattomia vakavasti otettavaksi sotilasyksiköksi.

Kapinaliiton palveluksessa Onith-lentue aloitti vakuuttavasti kukistettuaan Yavinin evakuoinnin aikana yli 50 tähtihävittäjää ja tuhottuaan yhden Victory-luokan tähtituhoajan yksin. Kuitenkin vuonna 2,5 jYt Alzoc III:n taistelussa lentue koki yllättävän takaiskun, kun kenraalimajuri Maximilian Veersin ohjaama AT-AT -talsija ampui Colesin ohjaaman hävittäjän alas. Onith-lentueen johtaja kuoli välittömästi, mutta hänen tyttärensä Elena Coles pelastui, vaikka haavoittuikin vakavasti törmäyksessä. Paikalle tullut keisarillinen lumisotilas Josh Freese pelasti hänet hylystä,[5] ja myöhemmin Freese liittyi itsekin Onith-lentueeseen ja toimi Elena Colesin ampujana Hothin taistelussa, missä Onith-lentue oli myös mukana. Onith-lentue palveli Hothin taistelussa lähinnä saattamassa pakenevia rahtialuksia, mutta muutama yksikkö, kuten Colesin ja Freesen hävittäjä, palveli myös maataistelussa lumikiiturien rinnalla.

Imperiumin kukistuttua ja Uuden tasavallan noustua Onith-lentueesta tuli niin suosittu, että se päätti laajentaa toimintaansa, ja se muuttui pian Onith-laivueeksi, joka palveli Uuden tasavallan puolustusvoimissa vara-amiraali Colesin ja kapteeni Freesen alaisuudessa, ja se näki paljon taisteluja ja taisteli myös maataisteluissa, kunnes se yuuzhan vongien sodan jälkeen hajotettiin kustannussyistä, ja jäsenet sekoittuivat eri tehtäviin Galaktisen allianssin armeijassa.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]